Sinuun minä jään - Vesala
Written by：Paula Vesala
Koivun huminaa kuulen kun toukokuussa nurmella makaan
Jokaisen kevätlaulun osaan ulkoa
Ja yksin laulan kotiinpäin kun kuljen
Milloin huomasin sätartuit käteen jota tuskin ojensin
Ja pian toinen siinävierellämakaa
Etsii sitäsamaa pientäneliapilaa
Sen antaa lyhyt kesäsinuun minä jään
Me pilvien patsaita vain jäljennetään
Mutta ne muuttuu katoaa niin nopeaan
Ja piirrustukset jäävät kesken
Niinkuin mekin ilmaan piirrytään sinuun minä jään
Sinuun minä jään
Kun kevät lauluja ei lauleta enää
Sitten kun kuivuneet on juhlaseppeleet
Pöydät on siivottu ja vieraat menneet
Koetan kiiruhtaa
Pilvien patsaat jälleen muuttaa muotoaan
On vielähoitamatta monta asiaa
Mutta miksi en voi muistaa ainoatakaan
Säteitkin maailmasta kauniimman elää
Nään taivaalla kun putoo tähti pimeään
Jos mekin kerran täältäsamoin kadotaan
Kuin tähdenlennot avaruuteen
Sinua en aio unohtaa
Sinuun minä jään
Sinuun minä jään